Kiipeilyloma Espanjan Siuranaan

Kiipeilyloma on retki johonkin hienoon kiipeilymestaan (esim. Siuranaan), jossa voi keskittyä kiipeilyyn ilman muita arjen rasitteita. Kiivetään 10+ tuntia päivässä, syödään huonosti ja liian vähän, ei löydetä reittejä, nukutaan huonosti, saadaan rasitusvammoja, podetaan flunssaa tai mahatautia (tällä reissula jopa samanaikaisesti), kävellään pitkiä matkoja kaltseille ja takasin, eksytään pimeään metsään, yritetään ymmärtää topon vapaalla kädellä piirrettyjä karttoja ja kaikin puolin nautitaan hyvästä kiipeilystä.

Mahdoton oikeastaan selittää miksi tämmöset reissut ovat ihan sika siistejä. Kai sitä voisi verrata golflomaan tai shoppailureissuun: Vaikka välillä – tai oikeastaan aika usein – onkin ihan perseestä, niin ei se haittaa kun pääsee tekemään sitä mistä tykkää.

Siuranassa on reilut 700 pultattua reittiä erittäin laadukkaalla kalkkikivellä. Hienoja maisemia,  hyvä topo (C. Brasco, Siurana 2013), OK camping, hyvät kelit, halpaa ruokaa ja halvat lennot. Miinuksia annan paikallisesta bakteerikannasta.

Kuvia, olkaa hyvä:

Advanced packing skills.
Camping Siuranan bungalow. Noin 16€/yö/hlö, kun meitä oli neljä henkeä jakamassa.
Maisemat.
Viivi näyttää miten lähestytään.
Hyvä suunnittelu ennen kiipeilyä tuo paremman mielen. © Toni Leppänen
Ei kiipeilyä haukkojen takia. Mahtavaa meininkiä. Suomessa rauhoitetaan (jos rauhoitetaan) vain pesinnän ajaksi. Toisaalta, eipä meillä turhan paljoa ole mitä rauhoittaa, niin kait ne linnut vois mennä jonnekin muualle pesimään. Vai mitä?
Joillakin reiteillä tuli kieltämättä vähän ylläreitä vastaan esim. omatekoisia pultteja, irronneita pultteja ja yhteenruostuneita mailoneita.
Välillä lähestyminen reiteille oli viidakkoista. Ainut vaihtoehto oli toivoa, että polku johtaa oikeille mestoille.
Viivi tykittää. Can Fanga 5+.
Siuranella sektoreille piti vetästä pienet via ferrata pätkät. Metallitikkaista kiskoen siis.
Siuranellan varmistushyllyllä mentiin jonossa kuin köyhän talon porsaat.
Kati ja La discórdia 6b.
Reissun Häröankkuri -kisan kiistaton voittaja! Oppikirjajamppa laittais laskeutumisköyden vielä tuon mailonin läpi. Tosin, silloin laskeutumisköysi  hankaisi tuota valkoista fiksattua köyttä, koska se köysi oli kiristetty niin vammasesti tuon mailonin ja laskeutumiskarabiinin välistä. Ja se fiksiköysi oli kiinnitetty kallioon kiertämällä se halkeamasta löytyvän ahtauman ympäri. Itse laskeutumiskarabiini taasen oli jotain rautakauppamerkkiä ja portti oli jumiutunut lukkoon. Mut kyllähän se kestää?

Tietoa kirjoittajasta

Tero Mononen

Kiipeilyn sekakäyttäjä maasta jossa ei ole vuoria, vaan hemmetisti siirtolohkareita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *