Kurssittamista Arcossa

Tavattiin ensimmäisenä kiipeilypäivänä Mika ja Heta Regina del Lagossa. Siinä päivän mittaan selvisi, että heille olisi tulossa Arcon kiipeilyopetuksen tarpeessa olevia vieraita. Viivi ei tosiaan pystyny vielä kiipeämään ja minullakin alkoi lepopäivälle olla tarvetta, niin sovittiin, että pidän semmosen iltapäivän mittaisen pikakurssin sporttikiipeilystä. RCI -pätevyyteen tartteen myös opetusnäyttöjä ja kai tämmöiset pro bono -hommatkin lasketaan?

Varmistaminen opeteltiin käyttäen semi-automaattista varmistusvälinettä. Sporttikiipeilijät käy ihan kuumana näihin vehkeisiin, koska sitten ne voi lungisti varmistella vaikka riippumatosta.
Mielestäni hankalin puoli liidaamisen opettelussa on, että se pelottaa niin hemmetisti.
Tosi hyvä paikka harjoitella. Pultit puolen metrin välein, toppiin pääsi kävellen, tasainen alusta ja helppoa kiipeilyä.
Ristiintarkastaminen tärkeänä osana kiipeilijäparin turvallisuusprotokollaa. Kypärät olisivat myöskin kiva juttu, mutta harjoitusteknisistä syistä mentiin nyt näin.
Ei oltu ainoita kurssittelijoita.
Mitä tehdään jos ei millään päästä reittiä loppuun asti, eikä kävellen päästä kiertämään ylös?

 

Tietoa kirjoittajasta

Tero Mononen

Kiipeilyn sekakäyttäjä maasta jossa ei ole vuoria, vaan hemmetisti siirtolohkareita.

Yksi ajatus koskien aihetta “Kurssittamista Arcossa”

  1. Kiitos vielä hyvälle kurssinvetäjälle. Velipoika Juha ja Niina liidailevat nyt sujuvasti ainakin 5a:n kalkkikiveä, kypärät päässä 😉

    Ja joo, voisin tosiaan tehdä oman osuuteni kiipeilijöiden iloksi ja lisätä jatkossa juttuihini oman arvion kallion kiillottuneisuudesta, siitä kun on varmasti iloa jos alueella liikkuu. Täältä kun löytyy myös hyvää kiveä kiivettäväksi ja paljon, jos tietää mistä etsiä…

    Terveisin toinen niistä Arcoa jo pitkään kolunneista tyypeistä;)
    .mika (ja Heta)

    http://rockblocks.blogspot.it/

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.